Kerron heti alkuun omistavani Nokian osakkeita. En niin paljon kuin Erkki Sinkko, mutta kumminkin. Jos amatöörimaiset kommentit Nokian strategiasta eivät kiinnosta, nyt on ihan hyvä aika lopettaa lukeminen.
Olin alusta asti epäileväinen Stephen Elopin, ex-Microsoft miehen johtoon astumisesta. Omien tuotteiden julkisessa haukkumisessa ja Windows Phoneen siirtymisessä yritin vielä nähdä jotain järkeä ja vilpittömästi yritin ymmärtää. Olihan ajatuksessa Windows-luurista jotain jännää. Mutta rajansa kaikella.
Pidän itseäni varovaisena sijoittajana ja pystyn nielemään minkä hyvänsä Nokian osakkeilla tekemäni tappion. Sitä enemmän riepoo johtamistapa, jolla tuotetaan suuria pettymyksiä Nokian tuotteita suunnitteleville ja valmistaville työntekijöille. Listaan siis kolme suurinta muistamaani kammotusta Elopin ajalta, omien kommenttien kera.
1. Palava lautta
Vuoden 2011 suuria puheenaiheita ja esimerkillinen tapa romuttaa Symbianin myynti. Vanhentuvassa käyttöjärjestelmässä oli toki ongelmansa, mutta Symbian puhelinten myyntiluvut eivät olleet ongelma ennen Elop Effectiä. Tuijottiko Elop ja Nokian johto vain Pohjois-Amerikan lukuja?
Olin itse hankkinut Nokian C7:n kesällä 2011. Ironista oli, että puhelin sai kaksi merkittävää Symbian järjestelmäpäivitystä - Annan ja Bellen - sen jälkeen kun Elop oli käytännössä puhunut Symbianin haudan partaalle.
2. N9 ja sen saatavuus Euroopassa
Marko Ahtisaari sanoo vapaasti käännettynä, että silloin tällöin ilmestyy tuote joka muuttaa käsityksiä siitä miten teknologiaa käytetään. Ja siitä alkaa N9:n ylpeä esittely:
Eli Elopin jo ollessa Nokian johdossa julkaistaan arvosteluissa menestyvä superpuhelin, jota sitten ei laiteta myyntiin monissa Euroopan maissa (Iso-Britannia, Saksa, Italia, Ranska tai Espanja). Olisiko N9:n menestys osoittanut Elopin valinneen väärän strategian, vai olisiko suosio ollut Microsoftille liikaa? Missä firmassa Elop nyt olikaan töissä ja mikä olisi ollut osakkeenomistajien edun mukaista?
3. Meltemin lahtaus loppusuoralla
Epäilen että jokainen projektissa tosissaan puurtanut työntekijä tulee muistamaan Meltemin kaatumisen lopun ikäänsä, vaikka ehkä mieluummin unohtaisivat. Tämä teki minulle selväksi, että munat on tahallaan laitettu yhteen koriin. Saatoin melkein haistaa tuotekehitykseen käytetyn rahan palamisen. Aivan kuin Nokian johto olisi tosissaan alkanut vihata Linuxia...
Lopuksi
Elop on vain toimitusjohtaja ja tarvitsee strategialleen Nokian hallituksen tuen. Ilmeisesti vaikeneminen on tässäkin tapauksessa myöntymisen merkki? Minulle Meego, N9 ja Meltemi ovat kaikki surullisia esimerkkejä, joissa johdon hermot pettävät kalkkiviivoilla. Ja omalla tavallaan Lumia on Symbianin seuraaja. Uusi yksi ja ainoa totuus, jonka menestyksen eteen ollaan valmiita uhraamaan mitä tahansa.
Kuluttajalle löytyy ainakin yksi ilon aihe. Windows Phone 8 päivityksen mahdottomuus tarkoittaa Lumialle suuria hinnan tarkistuksia viimeistään syksyllä.
Olin alusta asti epäileväinen Stephen Elopin, ex-Microsoft miehen johtoon astumisesta. Omien tuotteiden julkisessa haukkumisessa ja Windows Phoneen siirtymisessä yritin vielä nähdä jotain järkeä ja vilpittömästi yritin ymmärtää. Olihan ajatuksessa Windows-luurista jotain jännää. Mutta rajansa kaikella.
Pidän itseäni varovaisena sijoittajana ja pystyn nielemään minkä hyvänsä Nokian osakkeilla tekemäni tappion. Sitä enemmän riepoo johtamistapa, jolla tuotetaan suuria pettymyksiä Nokian tuotteita suunnitteleville ja valmistaville työntekijöille. Listaan siis kolme suurinta muistamaani kammotusta Elopin ajalta, omien kommenttien kera.
1. Palava lautta
Vuoden 2011 suuria puheenaiheita ja esimerkillinen tapa romuttaa Symbianin myynti. Vanhentuvassa käyttöjärjestelmässä oli toki ongelmansa, mutta Symbian puhelinten myyntiluvut eivät olleet ongelma ennen Elop Effectiä. Tuijottiko Elop ja Nokian johto vain Pohjois-Amerikan lukuja?
Olin itse hankkinut Nokian C7:n kesällä 2011. Ironista oli, että puhelin sai kaksi merkittävää Symbian järjestelmäpäivitystä - Annan ja Bellen - sen jälkeen kun Elop oli käytännössä puhunut Symbianin haudan partaalle.
2. N9 ja sen saatavuus Euroopassa
Marko Ahtisaari sanoo vapaasti käännettynä, että silloin tällöin ilmestyy tuote joka muuttaa käsityksiä siitä miten teknologiaa käytetään. Ja siitä alkaa N9:n ylpeä esittely:
Eli Elopin jo ollessa Nokian johdossa julkaistaan arvosteluissa menestyvä superpuhelin, jota sitten ei laiteta myyntiin monissa Euroopan maissa (Iso-Britannia, Saksa, Italia, Ranska tai Espanja). Olisiko N9:n menestys osoittanut Elopin valinneen väärän strategian, vai olisiko suosio ollut Microsoftille liikaa? Missä firmassa Elop nyt olikaan töissä ja mikä olisi ollut osakkeenomistajien edun mukaista?
3. Meltemin lahtaus loppusuoralla
Epäilen että jokainen projektissa tosissaan puurtanut työntekijä tulee muistamaan Meltemin kaatumisen lopun ikäänsä, vaikka ehkä mieluummin unohtaisivat. Tämä teki minulle selväksi, että munat on tahallaan laitettu yhteen koriin. Saatoin melkein haistaa tuotekehitykseen käytetyn rahan palamisen. Aivan kuin Nokian johto olisi tosissaan alkanut vihata Linuxia...
Lopuksi
Elop on vain toimitusjohtaja ja tarvitsee strategialleen Nokian hallituksen tuen. Ilmeisesti vaikeneminen on tässäkin tapauksessa myöntymisen merkki? Minulle Meego, N9 ja Meltemi ovat kaikki surullisia esimerkkejä, joissa johdon hermot pettävät kalkkiviivoilla. Ja omalla tavallaan Lumia on Symbianin seuraaja. Uusi yksi ja ainoa totuus, jonka menestyksen eteen ollaan valmiita uhraamaan mitä tahansa.
Kuluttajalle löytyy ainakin yksi ilon aihe. Windows Phone 8 päivityksen mahdottomuus tarkoittaa Lumialle suuria hinnan tarkistuksia viimeistään syksyllä.
Kommentit