Siirry pääsisältöön

SRT tekstityksen poltto Xvidiin

Kannettavan tietokoneen uudelleenasennus alkoi lopulta olla enemmän kuin tarpeen. Sen yhteydessä täytyi löytää ratkaisu koneen levylle unohtuneille isoille elokuville. Kyse on yli 4 gigan MPEG järkäleistä, joita ei voi kopioida ulkoisille FAT32 tiedostojärjestelmää käyttäville levyille. Xvid konversio oli vain jäänyt tekemättä siihen hukkuvan ajan vuoksi. Uusi pöytäkone tarjosi uuden talletuspaikan lisäksi riittävästi nopeutta Xvid muunnokseen.

Itse Xvid muuntelu toi jälleen vastaan talletuksia YLEn kanavilta, jolloin tekstitys demuxailussa päätyy SRT-muotoon. Tällä kertaa päätin primitiivisesti polttaa tekstityksen osaksi videota. Kirjoitus Xvid konversiosta on vanhentunut lähinnä kuvien osalta, joten samalla saadaan päivitettyjä Avidemux ruutukaappauksia. Kirjoittamisen yhteydessä tulin tarkistaneeksi myös Project X:n tilanteen ja koeajoin siitä ilmestyneen uuden version. Ensivaikutelman perusteella uuden version nopeus on parantunut. Käyttöliittymän komponentit ovat vaihdelleet paikkaa, mutta muutoin vanha demuxaus ja leikkausohje on suunnilleen ajan tasalla. Kannattaa tosin mainita, että äänitekstityksen yleistymisen vuoksi demuxaus tuottaa yhä useammin kaksi ääniraitaa. Oikea ääniraita vaikuttaa normaalisti olevan isompikokoinen.

Kun MPEG video tai demuxatut video- ja äänitiedostot on ladattu Avidemuxiin, asetetaan pääikkunan vasemmassa laidassa tuttuun tapaan optiot Xvid formaattia varten, eli Video: MPEG-4 ASP (Xvid), Audio: MP3 (lame), Format: AVI

Sitten painetaan Configure ja määritellään Xvid optiot. Kuvassa on valittu Encoding Mode: Video Size (Two Pass) ja asetettu kooksi 1200 megatavua. Kyseessä on melko tarkkaan kolmen tunnin elokuva (100MB varttituntia kohti). Ajan säästämiseksi kannattaa käydä vielä nappaamassa Motion välilehdeltä päälle Turbo Mode. Ja lopuksi takaisin pääikkunaan painamalla OK. 

Filters napin takaa säädetään kuva-alue leikkaamalla reunoilta ylimääräiset mustat pois Crop filtterillä. Sen jälkeen lisätään MPlayer Resize filter. Resize asetukset näkyvät oheisessa kuvassa.

Nyt viimein päästään SRT tekstityksen kimppuun. YLE:n tapauksessa SRT tekstitys on yleensä noin 2 sekuntia etuajassa, mutta viime aikoina olen havainnut poikkeuksia säännöstä. Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa tallennus käyttää MPEG formaatissa ennen Xvid konversiota ja tarkistaa tekstityksen ajoitus esim. VLC Media Playerillä. VLC:n uudet pikanäppäimet tekstityksen viiveen säätöön ovat G ja H.

Avidemuxin Video Filter Manager ikkunassa valitaan Subtitles kategoriasta Subtitler filtteri. Seuraavassa kuvassa näkyy tyypilliset asetukset. Subtitle fileen valitaan Project X:n tuottama .srt tiedosto.

Tekstityksen fontin valinta tehdään primitiivisesti valitsemalla käytetyn fontin tiedosto. Fontin ei välttämättä tarvitse olla asennettuna Windowsiin. Windowsissa Arial Bold on toimivaksi todettu valinta ja ulkonäöltään lähes YLEn alkuperäistä fonttia vastaava. Oletusasetuksilla Windows estää käyttäjältä pääsyn käyttöjärjestelmän Fonts kansioon. Helpointa lienee oikeastaan kirjoittaa tiedoston nimi suoraan tekstikenttään, kunhan sen muistaa. Windowsissa siis esimerkiksi: C:\Windows\Fonts\Arialbd.ttf. Ubuntussa vastaava fontti löytyy paikasta: /usr/share/fonts/truetype/msttcorefonts, mikäli ttf-mscorefonts-installer paketti on asennettuna (asentuu mm. Winen mukana).

Tekstityksen erikoismerkkien pitäisi mennä oikein joko Baltic tai UTF-8 Encoding valinnalla. Valitettavasti oikea valinta vaikuttaa olevan arpapeliä. Tekstityksen viiveeksi on myös annettu se tavallinen 2000 millisekuntia.

Video Filter Manager ikkunassa kannattaa lopuksi tarkistaa vielä skandinaavisten kirjaimien näkyminen Preview toiminnolla.
Jäljellä on enää aikaa vievä muunnosvaihe, eli pääikkunassa valitaan Save ja sopiva tiedostonimi ja keksitään muuta tekemistä koneen ryhdyttyä raakaan työhön.

Jos kirjoituksesta löytyi jotain uutta ja hyödyllistä, ole hyvä vaan. Moni utelias Avidemuxin käyttäjä on varmasti keksinyt Subtitler filtterin. Toisaalta onnistuin sivuamaan vanhoja ohjeita ja päivittämään joitakin yksityiskohtia. Toivottavasti mukaan ei eksynyt pahempia virheitä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

DigiLaari suosittelee #1

Ensinnäkin tahdon kiittää Nelonen-kanavaa siitä ettei Taisteluplaneetta Galactican neloskautta tarvinnut odottaa aivan niin pitkään kuin kolmatta. Alkaa siis jo lauantaina 23. päivä! Olen tainnut elää tynnyrissä tai vaalit ovat vieneet kaiken huomion, sillä ensimmäisenä tieto Galacticasta tuli silmiini sattumalta digiboksin ohjelmaoppaasta. Ellei niin ole, vinkki Neloselle: En varsinaisesti asiasta mitään tiedä, mutta kuvittelen, että myös scifi-sarjat saavat lisää katsojia mainostamalla. Uskollisesti sarjaa Neloselta seuranneena, voin suositella. Neloskauden meno saattaa olla sellaista, että uusi katsoja on hieman pihalla. Joka tapauksessa, DigiLaari toivottaa lukijoilleen hyvää pääsiäistä!

Digitreenejä

Omat vanhempani ovat hiljattain ottaneet käyttöön ensimmäisiä älylaitteitaan. Myös laajakaistamodeemin tehtävät siirtyivät kustannussyistä 4G-tabletin vastuulle. Käyttötuen tarvetta on ollut jonkin verran. Vastaantulevat ongelmat ovat joskus aika yllättäviä itsestäänselvyyksiä, joita ei itse ole koskaan tullut kunnolla miettineeksi. Onneksi apua näyttää löytyvän myös suomen kielellä. En juurikaan ehtinyt kiinnittää huomiota YLEn Nettiä ikä kaikki kampanjaan ennen kuin se oli jo ohi. Kampanjan sivuilta löytyvät Digitreenit näyttävät olevan tutustumisen arvoisia kaikille perustietoja hakeville. Taitaapa sieltä itsellekin löytyä jotakin opiskeltavaa.

Terävää piirtoa ja netti-TV:tä

Mikrobitti 03/2009 kirjoitteli melko laajasti teräväpiirrosta . Kieltämättä olisi nastaa katsella joskus teräväpiirtokuvaa myös omasta taulutelevisiosta. Pulmia kuitenkin riittää, sillä useimmat televisiot eivät sisällä HD-viritintä, jolloin erillinen HD digiboksi tulee tarpeeseen. Käytännössä teräväpiirrosta pääseekin nauttimaan lähinnä maksukanavien kautta, joihin kaltaiseni saituri ei hevillä rahojaan tuhlaa. Eikä taloudesta löydy vielä Blu-ray soitintakaan, joten teräväpiirto jää siinäkin suhteessa haaveeksi. Nimittäin, ainoa Blu-ray soitin, jonka kelpuuttaisin olisi Playstation 3 , koska kuten artikkeli kertoo, PS3 toimii myös täysverisenä mediatoistimena. Ja ehkä se pelailukin voisi joskus maistua. Vähän kyllä nolottaa nipottaa, mutta onhan se PS3 kyllä komia, vaan toisaalta taas liian iso ja epäkäytännöllinen kaarevan kattonsa vuoksi. Siinä syy miksi laite pysyy kaupan hyllyllä. Konsolin hinta on laskeskellut ja Sony valmistaa niitä pienemmistä komponenteista . Arvelen että