Siirry pääsisältöön

Taustaa

Tästä se lähtee!

Tavoitteena on suomeksi summata tietoa, tai ainakin vinkkejä, tallentavien digisovittimien ja tallennusformaattien kanssa päätään raapiville. Allekirjoittanut vietti aikaansa erinäisillä vieraskielisillä sivuilla, eikä etenkään saksan taito ollut riittävällä tasolla. Tietoa eri aiheista löytyy hajallaan sieltä sun täältä ja ajattelin koota itse tarvitsemiani asioita näille yhteen paikkaan. Toivon mukaan ne auttavat myös jotakuta muuta.

Tarkoitus on alkuun käsitellä joitakin perusasioita, kuten tallennuksien formaattimuunnoksia ja jälkikäsittelyä eri ohjelmilla lähtien ajatuksesta, että jotain järkevää saadaan aikaan. Helpoista tapauksista jatketaan asteittain monimutkaisempiin.

Puuhailen WinXP-Linux sekaympäristössä ja olen mieltynyt tiettyihin Linux-työkaluihin. Editoinnin ja leikkaamisen pystyn tekemään molemmissa ympäristöissä, mutta DVD authorointi on tullut tehtyä lähinnä Linuxissa. Yksi-ohjelma-per-levy perustapaus sujuu myös XP:ssä. Mutta näistä myöhemmin enemmän.

Oma digihistoria

En ole missään nimessä täysoppinut digiguru, enemmänkin tavallinen taapero, mutta melko sinnikäs sellainen. Digi-TV puuhastelu alkoi ikäänkuin vahingossa. Tajusin, että talouteen hankitussa kannettavassa tietokoneessa oli polttava DVD asema. "Tuskin tulee käytettyä" -ajatuksen jälkeen tajusin, että investoimalla n. 100€ USB digisovittimeen olisi kasassa laitteisto, joka ominaisuuksiltaan vastasi markkinoilla silloin olevia, n. 500-600€ arvoisia tallentavia digibokseja. Taisin lisäksi olla jokseenkin kyllästynyt tilaa vievien VHS-kasettien kanssa pelehtimiseen.

Alkutaival oli kuoppaisempi kuin arvasin. Talossa oli kaapeliverkko, mutta hankin maanpäällisiä DVB-T lähetyksiä vastaanottavan USB digisovittimen, koska sen piti myös kulkea mukana (lähes kaikki USB mallit taitavat muutoinkin olla DVB-T versioita). Sitten selvisi, että lähetyssignaalin laatu oli kämpässä totaalisen surkea. Tämä johti muutaman päivän antennisulkeisiin ennenkuin löytyi paikka, josta sai kelvollisen signaalitason.

Digisovittimen laadussa ei ollut valittamista, mutta ohjelmien katsominen läppärin ruudulta ei tuntunut kovin innostavalta, etenkin jos katsojista voidaan puhua monikossa. Siitä alkoi sitten DVD levyn rakenteen ja authorointityökalujen opiskelu. Koneen mukana tulleet ohjelmistot tuntuivat toimivan niissä kokeiluissa mitä niillä tuli tehtyä. Nämä softat eivät kuitenkaan tehneet hommaa nopeasti ja päätin melko pian etsiä parempia vaihtoehtoja.

Niinpä tutustuin erilaisiin vapaisiin ja ilmaisiin softiin. Onneksi eräs ystävä puuhaili saman harrasteen parissa ja oli minulle suureksi avuksi, joskus ehkä myös toisin päin. Lopulta päädyin kirjoittamaan opasta itselleni, ja siitä se ajatus sitten lähti...

Blogi on siis polkaistu käyntiin. Ellei ketään hyppää kyytiin, niin onpahan tieto tallessa kätevästi webissä omaa käyttöä varten. Ja aika kattava sanasto löytyy AfterDawn.com sivustolta. Suora linkki löytyy vasemmasta sivupalkkista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

DigiLaari suosittelee #1

Ensinnäkin tahdon kiittää Nelonen-kanavaa siitä ettei Taisteluplaneetta Galactican neloskautta tarvinnut odottaa aivan niin pitkään kuin kolmatta. Alkaa siis jo lauantaina 23. päivä! Olen tainnut elää tynnyrissä tai vaalit ovat vieneet kaiken huomion, sillä ensimmäisenä tieto Galacticasta tuli silmiini sattumalta digiboksin ohjelmaoppaasta. Ellei niin ole, vinkki Neloselle: En varsinaisesti asiasta mitään tiedä, mutta kuvittelen, että myös scifi-sarjat saavat lisää katsojia mainostamalla. Uskollisesti sarjaa Neloselta seuranneena, voin suositella. Neloskauden meno saattaa olla sellaista, että uusi katsoja on hieman pihalla. Joka tapauksessa, DigiLaari toivottaa lukijoilleen hyvää pääsiäistä!

Digitreenejä

Omat vanhempani ovat hiljattain ottaneet käyttöön ensimmäisiä älylaitteitaan. Myös laajakaistamodeemin tehtävät siirtyivät kustannussyistä 4G-tabletin vastuulle. Käyttötuen tarvetta on ollut jonkin verran. Vastaantulevat ongelmat ovat joskus aika yllättäviä itsestäänselvyyksiä, joita ei itse ole koskaan tullut kunnolla miettineeksi. Onneksi apua näyttää löytyvän myös suomen kielellä. En juurikaan ehtinyt kiinnittää huomiota YLEn Nettiä ikä kaikki kampanjaan ennen kuin se oli jo ohi. Kampanjan sivuilta löytyvät Digitreenit näyttävät olevan tutustumisen arvoisia kaikille perustietoja hakeville. Taitaapa sieltä itsellekin löytyä jotakin opiskeltavaa.

Terävää piirtoa ja netti-TV:tä

Mikrobitti 03/2009 kirjoitteli melko laajasti teräväpiirrosta . Kieltämättä olisi nastaa katsella joskus teräväpiirtokuvaa myös omasta taulutelevisiosta. Pulmia kuitenkin riittää, sillä useimmat televisiot eivät sisällä HD-viritintä, jolloin erillinen HD digiboksi tulee tarpeeseen. Käytännössä teräväpiirrosta pääseekin nauttimaan lähinnä maksukanavien kautta, joihin kaltaiseni saituri ei hevillä rahojaan tuhlaa. Eikä taloudesta löydy vielä Blu-ray soitintakaan, joten teräväpiirto jää siinäkin suhteessa haaveeksi. Nimittäin, ainoa Blu-ray soitin, jonka kelpuuttaisin olisi Playstation 3 , koska kuten artikkeli kertoo, PS3 toimii myös täysverisenä mediatoistimena. Ja ehkä se pelailukin voisi joskus maistua. Vähän kyllä nolottaa nipottaa, mutta onhan se PS3 kyllä komia, vaan toisaalta taas liian iso ja epäkäytännöllinen kaarevan kattonsa vuoksi. Siinä syy miksi laite pysyy kaupan hyllyllä. Konsolin hinta on laskeskellut ja Sony valmistaa niitä pienemmistä komponenteista . Arvelen että